Pystytimme Tallinnaan PopUp Agencyn kolmeksi päiväksi. Nappasimme koneet kainaloon ja seilasimme lahden toiselle puolen. Normiduunin ja yrityskulttuuriworkshoppauksen ohessa löysimme uusia puolia toisistamme.
Toisinaan on hyvä vaihtaa maisemaa. Asiat näyttäytyvät hieman erilaisilta, kun niitä katselee uudesta vinkkelistä. Luova yhdessä tekeminen kaipaa tutuista tavoista ja kaavoista pois ravistautumista. Tallinna on oiva paikka tällaiseen. Se on lähellä, mutta kuitenkin ulkomailla. Toisaalla olemisen irralliseen tunnelmaan pääsee parissa tunnissa ja verraten vaivattomasti laivalla. Matka menee melkein huomaamatta aamiaisen ja viikkopalaverin merkeissä.
Luovan ammatin hyviä puolia on se, että työvälineet kulkevat kevyesti mukana. Pää hartioiden päällä, läppäri kainalossa ja filut pilvessä. Graafikoiden suuret pöytäkoneetkin ovat ”kannettavia”, kun vaan kantajia on riittävästi.
Tallinnan vanhasta kaupungista löytyy useita tunnelmallisia hotelleja, joista saa vuokrattua työtiloja. Me päädyimme Meriton Old Town Garden Hotelliin, jonka johtaja Rasmus-Rai Kuuspu piti meistä hyvää huolta. Aamiaiset ja lounaat hoitui kätevästi hotellilla. Aamujoogakin järjestyi saman omistajan toisesta hotellista kävelymatkan päästä. Iltaisin nautittiin Tallinnan runsaasta ravintolatarjonnasta.
Mutta mitä jengi oli mieltä?
"Ihmisistä paljastui täysin uusia ja valloittavia puolia. Joukostamme paljastui mm. supersankari, jolla on kyky duplikoida itsensä. Tai vaihtoehtoisesti hän on elohopeaa naisen muodossa, nobody knows."
"Tuoreena blinkkiläisenä popupin tärkein anti minulle oli työporukkaan sulautuminen. Kolmen päivän intensiivinen yhdessäolo puolueettomalla maaperällä vastasi viikkojen satunnaisia kahvitaukojutusteluja toimistolla."
"PopUp Agency oli nimensä veroinen matka arjen yläpuolelle. Luova ja hauska retki blinkiläisyyden ytimeen vahvisti rentoa yhteishenkeä, kotitoimistolle jääneitä unohtamatta. Työnteko oli kuin leikkiä! Tiimin monipuoliset logistiset innovaatiot ansaitsevat erityismaininnan. Osa meistä päätyi avaruuteen – ja lopulta myös takaisin."
"Workshopissa ideointi oli mukavaa! Tiimityönä asiat kiteytyivät tehokkaammin kuin itsekseen mietiskellessä
ja pohdinta ryhmässä oli virkistävää. Lisäksi aina on kiva kuulla toisten ajatuksia muustakin kuin työstä, super+ vaikutus yhteishenkeen ja työpersooniin tutustumiseen."
"Joukosta paljastui myös varsinainen stand up -koomikko, jonka jokaista esiintymistä odotti naurulihakset viritettyinä. Tyyppi itse tosin totesi komiikan olevan täysin tahatonta, sillä yrittäessään olla hauska, hän ei sitä kuulemma tosiaankaan ole. Todellinen luonnonlahjakkuus!
Matkalla vilahtivat myös vanha hanuristi, klonkku, hammastikkukleptomaani ja hammastapureva häviäjä. SM-tason suunnistusta oli luvassa jokaisella siirtymäreitillä, sillä vaikka kaikki apsit oli käytössä ja paikallistenkin neuvoa kysyttiin, matkareitistä oli yhtä monta eri näkemystä kuin karttojakin. (Tässä petraannuttiin kyllä loppua kohti). Ympäristön vaihdos, omasta arjesta karkaaminen oli parasta."
"Reissu oli hauska syyskauden aloitus, paluumatkalla koettiin myös syksyn ensimmäinen kunnon myrsky. Ohjelmassa oli sopivasti ihan oikeaa työntekoa ja rentoa yhdessäoloa. Ja koska toimari vastasi ohjelmasta, pakolliselta aamujoogaltakaan ei vältytty!"
"Blink Tallinna onnistui mainiosti: tehtiin normitöitä, kehitettiin yrityskulttuuria ja tutustuttiin paremmin toisiimme."
"Tallinnan pop-up oli toistuva osoitus siitä, miten Blinkissä tuntuu ihmiseltä, työntekijältä ja ystävältä.
Rippikoulumainen yhteiselo toi mieleen armeijan tuvan silloin aikanaan. Joka tuvassa joku sitoo kengännauhansa viimeisenä ja joku ensimmäisenä. Joku haluaa ensin nukkumaan, joku empatiasta jatkaa valvomistaan, joku ei löydä perille ja yksi on kaikkialla. Päivän päätteeksi ja aamukahvin univelkatärinässä käteen jää jonkinlainen perhe. Ystävät ja niiden tarinat muusta kun työstä. Siksi tuntu, että enemmän kuin ne palvelut mitä me tarjotaan, kyse on meistä ihmisistä omine erilaisine luonteinemme.
Juice Leskistä vielä lainaten:
”Byrokraatit teksteistä tappel siin
kun taustoja nauhoitti Apelsin.
Minä tein niille riimit,
ne maksoi mitä pyys
Kato, ystävyys, se on kallista,
se ei riipu hallintomallista.
Siinä auta ei tiimit
vaan ystävällisyys.
...eesti eesti eesti...”