Digitaalinen käyttäjäkokemus- ja käyttöliittymämuotoilu on alati muuttuva suunnittelun maailma. Jatkuvasti kehittyvä ja vaihtuva laitekanta, erilaisten käyttöympäristöjen kirjo sekä ihmisten käyttötottumusten muutokset asettavat yhä uusia haasteita hyvän käyttäjäkokemuksen luomiseen. Tavoitteena on jäädä käyttäjälle mieleen, mutta samalla luoda niin helppo ja intuitiivinen kokemus, ettei sitä tarvitse edes ajatella.Vakiintuneita standardeja käyttäjäkokemuksen suunnitteluun on vuosien saatossa totta kai kertynyt. Jatkuva muutos kuitenkin haastaa niiden olemassaoloa rohkaisten helppojen ratkaisujen sijaan kokeilemaan uusia lähestymistapoja. Innovaatioista ne nykyiset oletusarvotkin ovat syntyneet.
Koska kehitys kehittyy, on suunnittelunkin kehityttävä. Aallon harjalla on mukavaa ja suotavaakin olla, joten on aika kurkata kristallipalloon. Vuonna 2019 käyttäjäkokemuksen suunnittelussa on hyvä perehtyä ainakin näihin kuuteen trendiin, josta osa on ollut nousukiidossa jo kuluneen vuoden aikana.
Sisältö: käyttäjälle kohdennettu ja räätälöity sisältö
Microsoftin vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan ihminen jaksaa keskittyä keskimäärin 8 sekuntia. Tästä on jo parin vuoden aikana ehditty olla montaa mieltä, mutta on selvää että käyttäjän huomio pitää sitoa nopeasti. Yksi tapa tähän on käyttäjää mahdollisesti kiinnostamattoman sisällön piilottaminen päänäkymästä. Jos esimerkiksi ravintolan verkkosivuilla vierailevan asiakkaan tiedetään olevan vegaani, voidaan häneltä rajata lihaa sisältävät annokset pois näkyvistä.
Käytettävyys: käyttöliittymien yksinkertaistaminen ja pyrkimys minimalismiin
Keep it simple, stupid! Keskittymisen herpaantumisen estämiseksi käyttäjälle ei kannata näyttää suurta määrää erilaisia linkkejä ja painikkeita heti kättelyssä. Erityisesti applikaatioissa tarinallinen käytettävyys on kova juttu. Käyttäjä joutuu keskittymään vain yhteen valintaan kerrallaan, jonka jälkeen prosessissa siirrytään eteenpäin. Painikkeista ja valinnoista näytetään vain ne, joita käyttäjän on tarkoitus käyttää. Navigointiratkaisut tulee pitää mahdollisimman yksinkertaisina ja intuitiivisina.
Ulkoasu: litteydestä materiaaleihin
Litteä suunnittelu (Flat design) on ollut kovassa huudossa, mutta hiljalleen tästä trendistä on uskallettu siirtyä kohti monipuolisempaa visuaalista esitysmaailmaa. Googlen kehittämä Materiaalisuunnittelun (Material design) järjestelmä on muotoja, heittovarjoja ja läpinäkyvyyksiä hyödyntävä design-ohjeisto, joka yrittää tuoda syvyyttä ja konkreettisuuden tuntua aikaisempaan litteään visuaaliseen maailmaan.
Materiaalisuunnittelu tuo mukanaan myös muita uusia väriratkaisuja. Litteä suunnittelu on varonut käyttämästä liukuvärejä, mutta nyt ne ovat taas kovassa huudossa. Värisuunnittelu siirtyy muutenkin rohkeampaan suuntaan, ja niitä käytetään myös entistä enemmän osana käyttöliittymää. Kirkkaat värit navigoinnin apuna nousevat myös edukseen, samalla kun yömoodit – tummennetut teemat – tulevat yleisemmiksi eri applikaatioissa. Erityisesti nyt kun Apple esitteli yömoodin uusimmassa Mojave -käyttöjärjestelmässään, on niiden lisääntyminen taattu.
Typografia on myös asia, joka tuodaan isosti esille. Enää ei ole syytä tyytyä perinteiseen otsikointiin, vaan kirjasinvalinnoissa ja asemoinnissa saa olla rohkea. Lisämaustetta voi tuoda mukaan rajaamalla tekstillä vaikka videota tai valokuvia. Tärkeimpänä kuitenkin on, että typografia saa jäädä mieleen.
Media: videosisältö jatkaa nousuaan
Videosisällön lisääntymistä verkossa on rummutettu jo monta vuotta eikä trendille näy loppua. Nopeutuvien verkkoyhteyksien ansiosta yhä useampi käyttäjä pystyy toistamaan videosisältöä vaivatta laitteella kuin laitteella. Video nappaa myös kuva- ja tekstiviidakossa huomion nopeasti ja saa kiinnostumaan.
Videoita käyttäessä on hyvä muistaa ja hyödyntää eri päätelaitteiden ja julkaisupalveluiden kuvasuhteita. Pystyorientaatio on esimerkiksi puhelinten käytössä yhä yleisin vaihtoehto, jota käytetään Subsignin* mukaan yli 90% ajasta. Näin pystysuuntainen videosisältö perustelee olemassaolonsa helposti. Videosisällön wau-efekti on vahvimmillaan, kun se on selvästi tehty alustaansa ajatellen.
Laitteet: laiteriippumattomat käyttöliittymät ja eleiden käyttö
Älypuhelimien yleistymisen jälkeen keskeinen haaste on ollut käytettävyys sekä suurilla että pienillä näyttölaitteilla. Samat toiminnot pitäisi tietysti pystyä suorittamaan niin pöytäkoneella, puhelimella kuin ääritapauksissa älykellollakin. Responsiivinen suunnittelu on jo useita vuosia ollut mainio lääke sisällön toistumiseen eri pääteko’oissa, eikä tämä ole muuttumassa mihinkään.
Käyttöliittymäsuunnittelun osalta tavoitellaan siirtymistä kohti laiteriippumattomuutta. Tällä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi verkkosivulla tai applikaatiossa navigointi säilyy muuttumattomana ja tapahtuu samalla tavalla laitteesta riippumatta. Navigointielementit eivät siis vaihda muotoaan tai paikkaa radikaalisti, ja eri interaktiivisten elementtien käyttö hoidetaan eleitä käyttäen myös työpöytäkäytössä. Eleiden viestimiseen käyttäjälle voidaan hyödyntää käyttöliittymäelementtien pientä animointia, esimerkiksi vihjaamaan pyyhkäisyeleen mahdollisuutta.
Kommunikaatio: botit ja äänikomentojen käyttö
Yhä useammalla sivustolla vieraillessa törmää chat-ikkunaan, jossa yrityksen työntekijä automaattisesti kysyy voiko hän olla avuksi. Linjan toisesta päästä ei välttämättä löydy työntekijää, vaan ohjelmoitu botti, joka poimii älykkäästi keskustelusta avainsanoja ja vastaa käyttäjälle niiden perusteella kysyen jatkokysymyksiä ja avustaen käyttäjää tämän ongelmassa. Näin käyttäjä saa nopeasti apua ja säästää aikaa. Chat-bottien hyötyjen ja käytännöllisyyden vuoksi ne ovat yleistyneet vauhdilla ja voivat pian korvata kokonaisia verkkosivukokonaisuuksia toimivuudellaan.
Bottien toimintaan liittyy myös äänikomentojen käyttö, joka on ollut kasvava trendi jo muutamien vuosien ajan. Erityisesti nyt, kun jokaisen puhelinvalmistajan laitteilla on oma versionsa ääniohjatusta assistentista, on käyttäjien kynnys ääniohjaukselle laskenut huomattavasti. Pelkän äänen varassa tehdyt verkkohaut ovat vuonna 2018 ylittäneet joissain käyttötapauksissa jo viidenkymmenen prosentin rajan**. Siksi äänikomentojen hyödyntämistä navigoinnissa on syytä ajatella uusia palveluita rakennettaessa. Älykäs äänikomentoja tukeva chat-botti on asia, jota varmasti näemme runsain määrin lähitulevaisuudessa eri sovellusten ja palveluntarjoajien käytössä.
Kun haluat parantaa tarjoamaasi digitaalista käyttäjäkokemusta, ota yhteyttä!
* https://medium.com/@subsign/vertical-vs-horizontal-video-2ed0a76a02ce
** https://www.etraffic.com.au/blogs/2018-online-marketing-statistics-voice-searches/
Juhani Johansson
Juhani tekee vaikuttavaa visuaalista suunnittelua, kuvituksia ja liikkuvaa grafiikkaa suurella sydämellä ja innolla. Hänellä ovat hallussa sekä printti- että digimaailman trendit.
