Ketterä webbikehitys [ miksi se on niin usein kaikkea muuta kuin ketterää? ]

Ketterä kehitys? Innostutko vai valmistaudutko juoksemaan pakoon, kun kuulet tuon sanaparin? Vai alatko kaivamaan taskujasi entistä syvemmältä, koska ketteryys osoittautuukin päämäärättömäksi sekoiluksi, jossa asiat kestävät pidempään ja maksavat enemmän kuin pitäisi.

Verkkopalveluita tehdään liian usein tarpeettoman vaikealla tavalla.

Joko ei osata tai sitten ei haluta nojautua faktoihin ja parhaisiin käytäntöihin. Osaamisen puute johtuu usein siitä, että työryhmällä ei ole riittävästi kokemusta. Haluamisen puute taas johtuu toisinaan siitä, että toimittajalla on kiusaus generoida itselle maksimaalinen määrä työtä.

Otetaan esimerkki. Ajatellaan autobisnestä. Mitä jos jokainen auto tehtäisiin vaikealla tavalla ilman ymmärrystä parhaista käytännöistä? Jos jokainen auto toteutettaisiin niin, että ensin mietitään työryhmässä, kuinka monta rengasta pitäisi olla. Olisi halu erottautua kilpailijoista ja tehdä homma omalla uniikilla tavalla. Päätettäisiin, että 7 rengasta on hyvä (“tehtiin kyselytutkimus, jossa joku arvioi sopivaksi määräksi 15 rengasta ja sitten mentiin keskiarvolla; 7 on muutenkin meille tärkeä luku, koska se esiintyy meidän perustamisvuosiluvussa ja halutaan olla autenttisia ja totta itsellemme”).

Sitten mentäis porukalla kaakkois-Aasiaan uuttamaan kumia kumipuusta (“koska seminaarissa joku sanoi, että paras lopputulos vaatii aina sen, että asiat tehdään alusta alkaen itse”). Sama harhailu jatkuisi ja lopulta käsissä olisi 7-pyöräinen vehje, jossa ratti on takapenkillä (“anopin paikalla, koska hänellä on eniten sanottavaa ajamiseen”). Katto ja ikkunat puuttuisivat (“koska “mvp” …tai siis oikeasti pitkäksi venähtänyt aikataulu ja alimittaiseksi osoittautunut budjetti”). 

Ketteryys on monesti väärinkäytetty termi. Usein se tarkoittaa kaikkea muuta kuin ketteryyttä.

Mikä on ketteryyden määritelmä?

Voidaan ajatella, että ketterä menetelmä on jäykän vesiputousmallisen projektityön vaihtoehto. Käytännön toiminnassa ja määritelmällisissä linjauksissa on variaatioita, mutta tyypillistä ketterille menetelmille on jatkuva kehittyminen ja oppiminen kokeilujen, onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Growth Driven Design kuvaa samaa ideaa. Se kiteyttää osuvasti sen, mistä hommassa on kyse: toteutusta ohjaa tuloksellisuus.

Joustavuus, kyky ja halu kehittää, avoimuus ja suora kommunikaatio ovat ketterien menetelmien keskeisiä periaatteita. On tärkeää osata tunnustaa tosiasiat. Sen sijaan, että uskotellaan työryhmässä, että tämähän meni kivasti kun toteutuksesta tuli juuri sellainen, mikä meille on hyvä, on olennaista altistaa toteutus todellisuudelle mahdollisimman varhain. Todellisuus tarkoittaa tässä oikeita, varsinaisia loppukäyttäjiä, faktista käyttöympäristöä ja sivuston toimivuutta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Jos sivuston tavoite on vaikkapa luoda liidejä, on oikeastaan sivuseikka, mitä työryhmä on sivustosta mieltä, jos liidejä tulee vähemmän kuin vanhalta sivustolta. Tärkeää on saada ensimmäinen versio ulos ja liveksi pian, jotta voidaan saada aitoja käyttäkokemuksia ja nähdään tarvittavat kehityskohteet.

Mitä ketteryys on käytännössä?

Määritelmä ja teoria on yksi asia. Toinen asia on soveltaa periaatteita fiksulla tavalla arjen tekemisessä. Ketteryys ei tapahdu toistelemalla sanaa presentaatiokalvoilla. Se vaatii strukturoidun toimintamallin tapahtuakseen.

Alla on kuvattu tuloksellisen toimintamallin 4 olennaista kivijalkaa.

1. Strukturoitu design-systeemi 

• Mikä se on? Design-systeemi on strukturoitu suunnittelumalli, joka perustuu faktoihin ja käytettävyys- ja käyttäjäymmärrykseen (ei arvailuun); sen avulla suunnittelu nojautuu parhaisiin käytäntöihin. Se on tehokas tapa luoda priimaa ketterästi.
• Miksi sellainen pitäisi olla? koska iso osa sivustokehityksestä ei useinkaan perustu mihinkään (pyörä keksitään uudelleen, kohderyhmään kuulumattomien ihmisten random-fiilikset ohjaavat suunnittelua ja asiat tehdään raskaalla ja vaikealla tavalla, mistä seuraa korkea kustannus ja pitkäksi venyvät toteutusaikataulut)

2. Räätälöitävä kehitysteema

• Mikä se on? Räätälöitävä kehitysteema on kokoelma valmista, testattua koodia, jota voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaan. Esimerkiksi buttonin tyyli, väri ja kirjaisin tai kuvalementin kokosuhteet voidaan määrittää juuri sellaiseksi kuin halutaan. Itse komponentti on koodissa jo olemassa, ainoastaan sen parametreja muutetaan halutuilta osin. Näin saadaan testattu, valmiiksi toimiva toteutus (ei sekoilua testailun kanssa) nopeasti ja laadukkaasti. Räätälöitävä kehitysteema mahdollistaa täysin räätälöitävät sivustokomponentit, -elementit, -moduulit ja -teemat. Taustalla on mittava kehitystyö, josta pääset hyötymään. Jos kyseessä olisi tuo alun esimerkin auto, olisi voimansiirtoratkaisuista, rengasmalleista ja moottorityypeistä tarkoituksenmukaiset vaihtoehdot jo olemassa ja valittavissa ilman, että kenenkään tarvitsee (tai että kukaan saa ;)) lähteä kuppi kädessä Kaakkois-Aasian kumipuumetsiin.
• Miksi sellainen pitäisi olla? Koska sivustoja tehdään aivan liian vaikeasti (halutaan tehdä iso hanke pienistäkin asioista; ei haluta tai osata hyödyntää olemassaolevaa) tai sitten liikaa rigidien valmistemplojen päälle (jotka rajoittavat valintoja ja kehittämistä). Yleinen väärinymmärrys liittyy ajatukseen siitä, että kehitysteema jotenkin rajoittaisi luovaa suunnittelua. Siitä ei ole kyse. Kehitysteema ohjaa ja suitsii luovaa suunnittelua tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Näin brändinmukaisuus, differoituminen ja ilmaisuvoima tapahtuu sisällön ja ilmeen kautta kuten pitääkin - ei epäjohdonmukaisuuden, konstikkaiden käyttöliittymäratkaisujen tai vaikeakäyttöisyyden kautta.

3. Ketterä kehitysmalli (Growth Driven Design)

• Mikä se siis onkaan? Ketterä kehitysmalli tarkoittaa sitä, että sivustoa voidaan kehittää ketterästi tarpeen mukaan. Se nojaa vuosien kokemukseen sellaisten sivustojen rakentamisesta, jotka tuottavat tulosta. Tuloksellisuus ei tarkoita työryhmän omia fiiliksiä sivuston hyvyydestä. Se tarkoittaa sitä, että jos sivuston tarkoitus on vaikkapa generoida liidejä, pystytään osoittamaan numeerisia arvoja kehitykselle. Ketterä kehitysmalli tarkoittaa myös sitä, että on ymmärrys ketteristä, skaalautuvista alustoista, joilla ei suljeta ovia jatkokehityksestä ja dataohjattavalta tekemiseltä.
• Miksi sellainen pitäisi olla? Koska sivustoja tehdään liian usein isolla riskillä (arvaillaan, mikä toimii ja mikä ei, veikataan miten käyttäjät käyttäytyvät sen sijaan, että luodaan ensimmäinen versio nopeasti viikoissa, validoidaan toteutus ja tarkennetaan tarvittavilta osin sen mukaan, mitä käytäntö osoittaa toimivaksi tai toimimattomaksi)

4. Sisältöosaaminen ja teknologiaosaaminen samassa talossa

• Miksi niin pitäisi olla? Koska sivustoja ei kannata tehdä tyhjiöön tai omaan erilliseen siiloonsa; vasta käytäntö osoittaa, miten hyvin sivusto toimii tai ei toimi. Jos ei täysin hahmoteta tai osata mitata vaikkapa hakukonelöydettävyyttä tai käyttäjälle kohdennettujen sisältöjen roolia ostopolun eri vaiheissa, on parhaimmillaankin käsillä vain teknisesti toimiva sivusto ilman sivustokävijöitä. Tekninen toimivuus tarvitsee rinnalleen konseptuaalisen ja sisällöllisen toimivuuden.

Lopuksi suositus, kun olette lähdössä verkkopalveluprojektiin: kysy itseltäsi, tiimiltäsi ja/tai palveluntarjoajaltasi, onko käytössänne 1) design-systeemi, 2) räätälöitävä kehitysteema, 3) ketterä kehitysmalli ja 4) mahdollisuus johtaa sekä konseptuaalista, sisällöllistä että teknistä kehitystä yhtenä kokonaisuutena.

Kannattaa myös kysyä referenssejä ja faktista dataa (numeroiksi kiteytyviä todisteita siitä, että hankkeet ovat onnistuneet) siitä, miten sivusto toimii ja palvelee tarkoitustaan.

Ja erityisen vahva suositus on jutella Piian kanssa, jos haluat priimaa järkevässä aikataulussa ja järkevin kustannuksin 👇