Luovuus ei ole vain luovaa työtä tekevien yksinoikeus. Alasta riippumatta jokainen voi olla luova ja ideoida sekä synnyttää uusia ajatuksia. Kolusinkin kertauksen vuoksi läpi muutaman kirjailijan ja tutkijan tuotokset ja tiivistin yhteen erilaisia kokeilemisen arvoisia tapoja ideoida. Tuoreita ideoita tarvitaan mitä erilaisimmissa töissä, joten luovan ajattelun keinoihin kannattaa perehtyä, vaikkei varsinaista “luovaa työtä” tekisikään.
Luovuuden ihanne kohtaa arjen realismin
Luova itsensä toteuttaminen on kulunut klisee, mutta silti yhteiskuntamme arvostaa tätä piirrettä valtavasti. Luovuuden kautta kaikki tapahtuu paremmin, valoisammin ja onnellisemmin. Se vaikuttaa mielialaan ja terveyteen. Luovina olemme rohkeampia, uskallamme enemmän ja valamme hyvää itsetuntoa ympärillemmekin. Kaikki on mahdollista. Tämä pätee myös työelämässä, jossa pitää olla luova, mutta silti keksiä ratkaisut nopeasti ja tehokkaasti, koska seuraava työ jo odottaa jonossa.
Luovuus voi silti tukahtua arvostelun ja tulosvastuun ilmapiirissä, jossa aika ja työpäivä loppuvat kesken. Suurin hidaste tietenkin on kiire, jokaisen tuntema laadun tappaja. Vaikka kaikenlaista luovuutta voi harjoittaa ilman päämäärää, on työelämässä deadline aina olemassa.
Luovuus vaatii heittäytymistä ja rutiineista luopumista
Ihmisellä on taipumus jäädä jumiin ja rutinoitua totuttuun kovin helposti. Rutiinit luovat turvaa, mutta toisto tappaa luovuuden. Omien toimintatapojen muuttaminen on haastavaa eikä rajan ylitystä mielellään tehdä, jos ei ole pakko. Ongelma on monesti se, ettemme viitsi, jaksa tai uskalla nähdä asioita uusin silmin. Helpointa olisi tietenkin vain pitäytyä tutussa. Urautuminen on monesti muuri luovuuden edessä.
Monilla työpaikoilla saatetaan ajatella, että ideointi vie aikaa ja on pois varsinaisesta työstä. Että uudet jutut voisi ideoida oman varsinaisen työnsä ohella. Näin ei tietenkään ole. Tiiviissä työrytmissä ideointi tarvitsee aikaa ja ajattelemaan pitää malttaa pysähtyä.
Uusien ideoiden etsiminen on kovaa työtä
Loistava idea ei synny annettuja ohjeita kopioimalla, vaan kyvystä tehdä itselle rakkaita asioita vieläkin paremmin. Luova ajattelu on seurausta oikeasta asenteesta, luovuutta ruokkivasta elämäntavasta ja oman tien kulkemisesta – sekä taito, joka vaatii jatkuvaa ylläpitämistä.
Se, kuinka hyvä uusi idea kulloinkin on, riippuu täysin siitä mitä tapahtuu alun ongelman ja lopun ratkaisun välillä – itse luovasta prosessista siis. Pohjimmiltaan luova prosessi onkin ongelmanratkaisua.
Luovan prosessin vaiheet
Luovaa prosessia voisi verrata matkantekoon, jonka tarkoitus on sekä perille pääseminen että itse matkalla oleminen. Mitä useammin matkustaa, sitä vaivattomammin se käy. Lahjakkuus on usein hyvien geenien ansiota, mutta luovaan ajatteluun pitää harjaantua. Luontainen lahjakkuus jalostuu luovuudeksi loputtoman sitkeyden avulla. Lisäksi tarvitaan valtavasti innostunutta mieltä, hieman kärsivällisyyttä ja ripaus taitoa. Sekä tietenkin motivaatio, kaikkien ideoiden alkuunpaneva voima.
Luovuustutkijoiden kehittämä luovan prosessin kulku on jo pidempään toiminut hyvänä perusrunkona eikä sen ydinkohdat ole aikojen saatossa muuttuneet.
Periaatteessa luova prosessi etenee näin:
1. Ongelman löytäminen
2. Hautominen eli kypsyttelyvaihe, jossa aikaa kuluu eniten ja joka on luovan ideoinnin raskain ja kuluttavin vaihe. Kaikenlaisia ideoita synnytetään ja jatkojalostetaan.
3. Kuningasidean oivaltaminen kaikkien vaihtoehtojen joukosta. Oivaltamisen jälkeen alkaa raaka työnteko idean kimpussa, joka ei myöskään päästä vähällä. Ideaa kehitellään entistä paremmaksi.
4. Todentaminen. Viimeisessä vaiheessa idea toteutetaan käytännössä.
Ahdistaako aloittaminen?
Testaa luovaa ideointia tarkemman ohjeenyksityiskohtaisen ohjeemme avulla. Se helpottaa alkuun pääsemistä ja antaa ideoita työskentelyn tueksi kokeneemmallekin.
Virittäydy luovan ideoinnin tilaan
Oheisessa kuviossa on keinoja ja vinkkejä, jotka tunnetusti vaikuttavat luovan suunnittelun lopputulokseen. Välillä on hyvä ravistella ajatuksiaan ja käyttää metodeja, joita ei ole vielä kokeillut. Oma paras ideointitapa voi löytyä joskus vasta kymmenien kokeilujen jälkeen. Siksi konkreettisia ohjeitakaan siitä, kuinka olla luova, ei ole, mutta virittäytymällä ajattelemaan, oppimaan ja kokeilemaan uusia asioita, voi parhaiten kehittää omaa luovuuttaan. Tutuilta poluilta kannattaa poiketa aina kun mahdollista.
Lähteet:
Jussi T. Koski ja Saku Tuominen: Kuinka ideat syntyvät? Luovan ajattelun käsikirja
Juha T. Hakala: Luova laiskuus - Anna ideoille siivet
Kari Uusikylä: Luovuus kuuluu kaikille
