Kun vanha sivusto on aikansa elänyt ja uudistukselle on tarve, toiveita on yleensä paljon. Moderni verkkosivusto voi mm. parantaa sisältöjen orgaanista löytymistä, kasvattaa liikennemääriä, tehostaa liidigenerointia ja kehittää asiakaslojaliteettia. Tarjolla on ennennäkemätön valikoima sofistikoituneita keinoja kuten dataan perustuva sivustokehitys, markkinointiteknologian ja automaation hyödyntäminen, dynaamiset ja osallistavat sisällöt – mahdollisuuksia isoon kehitysloikkaan on paljon.
Jatkuvaa ja suunnitelmallista kehitystä vai pitkä suunnitteluvaihe?
Jatkuvan kehityksen mallilla toteutettu sivustouudistus vaatii kurinalaisuutta, jotta verkkosivuprojektissa ei vahingossa pudota perinteiseen ansaan: täydellisyyden tavoitteluun sivuston lanseerausvaiheessa. Se hidastaa uusista sivuista saatavien hyötyjen realisoitumista ja dataan perustuvaa kehitystyötä.
Ketterä sivustokehitys eli Growth Driven Design nimittäin mahdollistaa sivuston jatkuvan parantamisen dataan perustuen. Ensin määritellään ostajapersoonat, joita sivusto palvelee. Seuraavaksi voidaan mallintaa ostopolut, jotka kuljettavat kontakteja eteenpäin kohti ostopäätöksiä. Muita strategisiin linjoihin vaikuttavia asioita ovat kilpailijavertailu, SEO-analyysi sekä onnistumista kuvaavien mittareiden määrittely. Nämä kiteytetään suunnittelua ohjaaviksi perushypoteeseiksi.
Vastaavia asioita voidaan tehdä myös perinteisessä sivustouudistuksessa, mutta sivustoa ei toteuteta vaiheittain ja havainnoista oppien, vaan kertarysäyksellä valmiiksi. Tämä vie yleensä moninkertaisesti aikaa ketterän mallin mukaan toteutetun sivuston lanseeraukseen verrattuna. Toiseksi keskeisten linjausten tueksi ei ole empiriaa, vaan ne tukeutuvat enemmän tai vähemmän valistuneille arvauksille. Koska verkkopalveluita on perinteisesti uudistettu juuri näin, riskinä on että myös ns. ketterällä mallilla toteutettava uudistus kompastuu täydellisyyden tavoitteluun. Täydellisyys on hyvä tavoite, mutta siihen ei pääse kerralla. Kyse on matkasta, oppimisesta ja tavasta suunnata tekemistä datan ohjaamana.
Jatkuvan sivustokehityksen 5 sudenkuoppaa
Nälkä saattaa kasvaa syödessä – tämän olemme havainneet omakohtaisesti sivustouudistuksia tehdessämme. Tässä muutamia haasteita, joita ketterän kehityksen mallilla edettäessä kannattaa muistaa molemmin puolin pöytää:
1. Kehityksen rytmitys
Toiveiden tynnyri voi matkan varrella täyttyä yli äyräiden. Silloin toteutus saattaa paisua merkittävästi alkuperäisiä linjauksia laajemmaksi. Pyritään toteuttamaan liikaa asioita sen sijaan, että pitäydyttäisiin Growth Driven Design -metodiikan mukaisesti tiukemmin rajatussa launch padissa ja kehitettäisiin asioita hallittavissa sprinteissä.
Kunnianhimon ja houkuttelevien mahdollisuuksien sokaisemina voidaan päätyä mm. teknisesti konstikkaisiin toiminnallisuuksiin. Ensimmäiseen julkaisuversioon kannattaisi kuitenkin mennä vain ja ainostaan välttämättömillä toiminnallisuuksilla – niillä kuuluisilla matalalla roikkuvilla hedelmillä. Ne ovat verraten notkeita toteuttaa ja niillä voi olettaa olevan suurin vaikutus. Työryhmässä pitäisi olla yhteinen käsitys siitä, mitkä asiat ovat alkuvaiheessa välttämättömiä.
2. Selkeä priorisointimalli
On ensiarvoisen tärkeää, että työryhmällä on yhteisesti sovittu tapa arvottaa eri toiminnallisuuksien ja sisältöjen tärkeyttä. Mutu- ja Hippo-menetelmillä *) syntyy sotku ja paha mieli todennäköisemmin kuin tavoitteita tukeva toteutus. Jotkut asiat, kuten vaikkapa kuvavalinnat, visuaaliset elementit ja käytetty typografia, ovat usein mieltymys- ja näkemysasioita. Mitä tulee visuaaliseen linjaan, on eheä, linjakas kokonaisuus parempi kuin joka suuntaan harottava kompromissien kokoelma.
Osa asioista taas on sellaisia, joita voidaan perustella objektiivisemmin dataan pohjaten (kuten esim. palvelukategorioiden nimeäminen SEO-ymmärryksen pohjalta: ei kannata nimetä tarjoamaa siten, että käyttäjät eivät osaa niitä hakea tai etsiä) tai toteutuksen tarkoituksenmukaisuudella (esim. erilaisten sivupohjien määrä, erilaisten sivumoduulien varioinnin tarpeellisuus, tietokantapohjaisten dynaamisten elementtien hyödyntäminen, automaatio-ominaisuuksien ja manuaalisten cms-ominaisuuksien keskinäinen roolitus). Priorisoinnin konsensukseen on hankala päästä, jos näkemyksiä oli paljon ja ne ovat ristiriidassa keskenään. Alussa selkeästi määritelty priorisointimalli helpottaa etenemistä.
3. Odotusten hallinta ja kommunikaatio
Asiakkaalle ei ole mukava tuottaa pientäkään pettymystä. Silti rehellisen avoin kommunikaatio kaikissa projektin vaiheissa auttaa työryhmää hahmottamaan, missä mennään ja mitä on odotettavissa. Vaikeat asiat on nostettava keskusteluun verekseltään.
4. Teknisten rajaehtojen tunnistaminen
Kun keskeisinä suunnittelua ohjaavina ajureina ovat asiakasymmärrys (ostajapersoona- ja ostopolkumallinnokset) ja tavoiteenasetanta, on teknisten rajaehtojen tunnistaminen projektin sujumisen kannalta olennaista. Teknisten asiantuntijoiden osallistaminen on tärkeää kaikissa suunnitteluvaiheissa, jotta vältytään mutkilta teknisessä toteutuksessa.
5. Odottamattomat muuttujat
Yllättävät tekijävaihdokset ja muutokset vastuissa ja rooleissa saavat asiat helposti solmuun. Tällaisille asioille ei aina voi mitään. Sairastumiset tai elämänmuutokset eivät tule kello kaulassa. Siksi selkeästi strukturoidut, vakiomuotoiset toimintatavat auttavat kapulanvaihdossa. Mitä saumattomammin toinen tekijä voi ottaa koppia edellisen työstä, sitä vähemmän vaihdoksista on haittaa projektille.
5 esimerkkiä jatkuvan sivustokehityksen mahdollisuuksista
Tässä on muutama esimerkki arvosta, jota jatkuvan kehityksen mallilla toteutettu verkkopalvelu-uudistus tarjoaa.
1. Onnistunut strateginen määrittely
Alussa kannattaa nähdä vaivaa mm. ostajapersoonien määrittelemiseksi ja ostopolkujen mallintamiseksi. Niiden ansiosta voidaan syvällisesti ymmärtää, mikä verkkopalvelun konteksti ja rooli on kohdepersoonien ostoprosessin osana – sekä nähdä verkkopalvelun mahdollisuudet ostoprosessin edistäjänä.
2. Sisällöt
Sisältöstrategian konseptointi ja suuntaviivat käytännön sisältömarkkinoinnin tekemiseksi ovat tärkeässä roolissa verkkopalvelua uudistettaessa. Näin määritellään millä tavoin pääkohdepersoonia palvellaan sisältömarkkinoinnin keinoin ja kuinka SEO-analyysien ja sivustorakenteen avulla varmistetaan optimaalinen hakukonelöydettävyys. Osa vanhasta laadukkaasta sisällöstä voidaan usein siirtää uuteen palveluun sellaisenaan. Siirtoprosessia voidaan tehostaa ajamalla osa sisällöistä uuteen tietokantaan ohjelmallisesti.
3. Alustan valinta
Verkkopalvelu-uudistuksissa loppusuoralla on usein kaksi alustavaihtoehtoa, Wordpress ja HubSpot. Valinta kannattaa tehdä hahmottamalla eri alustojen hyvät ja huonot puolet, laajennusmahdollisuudet, tietoturvallisuuden ja kulurakenteen. Jos valinta on HubSpot, sivustolla voidaan hyödyntää monipuolisesti mm. dynaamisia sisältöjä, automaatiota, SEO-työkaluja ja botteja ilman että mahdollisuudet loppuvat kesken. Myynnin työkalujen (Sales Hub) ja asiakaspalvelutyökalujen (Service Hub) hyödyntäminen osana samaa kokonaisuutta tarjoavat mahdollisuuden rakentaa entistä saumattomampi asiakaskokemus kaikissa kohtaamisissa.
4. Hakukonelöydettävyys
Palveluiden kategorisointi ja terminologia suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Taustaksi toteutettava SEO-analyysi toimii suuntaviittana sille, miten palveluita kannattaa nimetä. Näin todelliset asiakkaat löytävät etsimänsä mahdollisimman helposti.
5. SEO-dropin välttäminen julkaisuvaiheessa
Isoa sivustoa uudistettaessa voi syntyä huoli vanhan sivuston avulla luodun hakukonelöydettävyyden menetyksestä sivuston siirtovaiheessa. Kun url-uudelleenohjaukset tehdään suunnitelmallisesti, tämä riski ei realisoidu.
Lopuksi tärkein asia, joka kannattaa painaa mieleen
Verkkopalvelu ei ole tyhjiössä tapahtuva staattinen asia, joka rykäistään kasaan ja jätetään sitten omilleen. Päin vastoin. Verkkopalvelu on jatkuva beta-versio, jota tulee kehittää ja optimoida ajan mittaan kasvavan ymmärryksen myötä. Maailma ja teknologia ympärillä muuttuvat. Se mikä toimi eilen, ei välttämättä toimi huomenna.
Sivustokehityksen perustana tulee olla mittareihin pohjautuva tavoitteenasetanta. On määriteltävä tavoitetasot erilaisille perusmuuttujille. Näiden muuttujien kehittymistä on seurattava ajassa.
Homma toimii vähän samaan tapaan kuin juoksutreeni. Jos päättää haluta olla enemmän kuin puoliveltto sunnuntaikävelijä, on luotava systemaattinen harjoitusohjelma, tapa mitata kehitystä ja kyky tehdä muutoksia tarpeen mukaan. Se vaatii struktuuria, kurinalaisuutta ja ymmärrystä tarvittavista keinoista. Muuten homma tuskin kehittyy muuksi kuin kivuksi, säryksi ja harmitukseksi.
Random-temppujen sijaan tarvitaan siis struktuuri. Kuten Aristoteles sanoi: olemme sitä mitä toistuvasti teemme. Erinomaisuus ei ole teko vaan tapa.
Haluatko testata sivustosi nykykunnon ja nähdä, miten hyvin se pärjää tehokkuuden, hakukoneoptimoinnin ja responsiivisuuden saralla?
Voit tehdä sivuston kuntotestin veloituksetta tästä:
*) Mutu = musta tuntuu. Päätökset perustuvat fiiliksiin, ei objektiivisesti osoitettavissa oleviin muuttujiin ja Hippo = Highest paid person’s opinion. Eli se, jolla on eniten natsoja päättää asioista.
