Perinteinen kehitysprojekti ja moderni Growth-Driven Design -malli
Tapaan työssäni paljon verkkopalvelun kehityksestä vastaavia markkinoinnin ja myynnin ihmisiä. Toimialasta riippumatta törmään usein tilanteeseen, jossa iso osa organisaatiota kipuilee verkkosivuston ja siihen liittyvien uudistuspaineiden kanssa. Olemassa oleva sivusto ei tuo liidejä eikä tue myyntiä, kuten oli toivottu. On selkeä tarve sivuston uudistamiselle, mutta hanke tuntuu raskaalta ja kalliilta. Edellisellä kerralla hanke on niellyt resurssit pitkäksi aikaa ja lamauttanut monelta osin muun tekemisen usean kuukauden ajaksi.
Onko tämä ainoa tapa tehdä sivustouudistuksia?
Ei ole. Sivustoja tehdään usein tarpeettoman raskaalla tavalla. Samalla otetaan riskejä, joita ei tarvitsisi ottaa. Verkkosivuston konsepti rakennetaan sellaisten olettamusten varaan, joista ei ole varmuutta ja joiden osoittautuessa vääriksi tai epätarkoiksi, murenee koko verkkosivustolta pohja.
Nämä tekemisen perustana olevat olettamukset liittyvät esimerkiksi
- käyttäjäymmärrykseen (minkälaiset ihmiset verkkopalvelua käyttävät ja mistä syistä),
- käyttötapoihin (miten sivustoa käytetään ja millä keinoin haluttuja konversioita voidaan kehittää) ja
- verkkopalvelun rooliin ylipäänsä (mikä on sivuston funktio osana asiakkaan palvelupolkua ja ostoprosessia).
Nämä linjaukset ovat kriittisiä verkkosivuston toimivuuden kannalta. Perinteisessä sivustoprojektissa nämä lähtökohtatekijät määritellään projektin alussa ja sitten sivusto rakennetaan niiden ohjaamana valmiiksi. Mitä paremmin näissä lähtökohtaolettamuksissa on osuttu oikeaan, sitä paremmin uusi sivusto palvelee tarkoitustaan. Joskus onnistutaan erinomaisesti, joskus vähän sinne päin ja joskus ei sinne päinkään. Sivustoon on kuitenkin satsattu aikaa ja rahaa ja sillä on pärjättävä seuraavat x vuotta.
Nykyteknologia ja oikeanlainen toimintamalli mahdollistavat ketterämmän tavan, jonka mukaisesti sivustoa on mahdollista muokata kaiken aikaa ja faktiseen dataan perustuen. Samat edellä mainitut lähtökohtaolettamukset on toki määriteltävä myös ketterässä mallissa, mutta erona perinteiseen malliin, niitä ja niistä seuraavia rakenteellisia tai toiminnallisia ominaisuuksia on mahdollista muokata nopeammin tiedon tarkentuessa tai toimintaympäristön muuttuessa.
Jatkuva, tietoon perustuva mukautuminen tekeekin tästä mallista ylivertaisen. Evoluutioteorian perusajatus toimii tässäkin: parhaiten pärjäävät ne, jotka pystyvät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. On selvää, että maailma ei pysy aloillaan. Muutosvauhti kiihtyy entisestään ja uudenlaiset liiketoimintamallit pyyhkivät liike-elämän dinosauruksia maailmankartalta muutamissa kuukausissa. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, kuten tanskalaisfyysikko Niels Bohr aikoinaan totesi. On tärkeämpää kuin koskaan kyetä rakentamaan malli, joka elää tarpeiden mukaan.
Growth-Driven design
Growth-Driven Design (GDD) on verkkopalvelun kehitysmalli, joka perustuu datapohjaiseen käyttäjäymmärrykseen ja jatkuviin, ketteriin kehityssprintteihin. (Growth-Driven Design taipuu kömpelösti suomeksi. Pitäydyn näin ollen englanninkielisessä ilmaisussa ja vieläpä GDD-kirjainlyhenteessä, jottei varsinainen ajatus katoa käännöksen kanssa kompastellessa).
Olennaista GDD-mallille on ketteryyden ja dataohjautuvuuden ohessa vahva myynnillinen perusorientaatio. Sivuston primäärifunktiona nähdään kävijöiden konvertoiminen liideiksi. Liian usein sivusto nähdään yritys- tai tuote-esitteen käyntikorttimaisena digiversiona, kun se pitäisi nähdä markkinoinnin ja myynnin aktiivisena työkaluna.
GDD-mallille olennaista on myös nopean pilotoinnin ja dataan perustuvan validaation ajatus. Mahdollisimman nopeasti julkaistaan ns. launch pad, verkkosivuston ensimmäinen versio. Se tehdään perushypoteesien ja parhaan olemassa olevan tiedon varaan ja sitä kehitetään käyttäjädatan ja karttuvan tiedon perusteella kaiken aikaa tarkemmaksi ja paremmaksi. Lauch pad altistaa olettamukset mahdollisimman varhain todellisuudelle. Näin saadaan oikeaa tietoa siitä, miten sivustolla käyttäydytään, mitkä asiat toimivat ja mitkä asiat eivät.
Kehitys on jatkuvaa ja järjestelmällistä. Kehitysideat eivät valikoidu tuotantoon sattumanvaraisesti vaan tietyn loogisen, tavoitteisiin pohjaavan priorisointimallin mukaisesti. Näin kehitys on tavoitteellista ja sen tuloksellisuutta on mahdollista arvioida tarkoituksenmukaisin mittarein (mutuilun ja perstuntuman sijaan).
Tämä mahdollistaa myös kehityskustannusten järkevän hallinnan ja ennustettavuuden.
GDD-malli mahdollistaa perinteistä mallia kustannustehokkaamman sivustokehityksen. Alkuinvestointi on tyypillisesti pienempi kuin perinteisessä kehitysmallissa. Näin ollen on oikeastaan aika vaikea keksiä perusteltuja syitä perinteisen mallin puolesta.
Ketteryyden ei tarvitse olla harvojen herkkua
Edellä kuvattu toimintamalli herättää usein kiinnostuksen ja heti perään epäilyksen siitä, että se ei kenties sovi juuri meille. Erittäin todennäköistä on, että se sopii myös teille. Verkkopalvelun ketterä kehitys on helpompaa kuin koskaan aiemmin historiassa.Tarjolla on laaja kirjo ilmaista, puoli-ilmaista ja vähintäänkin kustannustehokasta teknologiaa palvelukehityksen tueksi.
Tässä muutamia vinkkejä kenties teidänkin tool stackiinne:- Dokumentaation jakamiseen ja iterointiin: Google docs
- Työryhmän kommunikointiin: Slack, Trello, JoinMe, Zoom, Skype
- Julkaisualusta, blogialusta, landing paget, lomakkeet, personointityökalut, A/B-testaus, sisältömarkkinointi, markkinoinnin automaatio (kaikki samassa!): HubSpot
- Käyttäjäymmärrys: HotJar, UserTesting.com, Google Analytics, SurveyMonkey
Esimerkiksi nämä näppärät ja samaan aikaan verraten sofistikoituneet työkalut ovat lähestulkoon kaikkien saatavilla. Kaiken kokoisen yritykset start-upeista lähtien voivat hyödyntää teknologiaa, jollaisesta voitiin ennen vain unelmoida. Menestyminen on entistä enemmän tahdon asia.
Suunnittelijamme kasasivat oppaan muotoon olennaisimmat pointit GDD:stä. Uskon, että koet oppaan hyödylliseksi!
