Aristoteleen ikiviisaat ihanteet, onnellinen elämä, hyveellisyys, yhteinen hyvä, tasapaino, maalaisjärki ja harmonia, ovat taas kuuminta hottia.
Kauan saatiin peiliin tuijotella, duckface-selfieitä postailla ja lihaksia pumpata että oman itsen hyvinvoinnista ja ulkonäköön panostamisesta tuli trendikästä, sosiaalisesti hyväksyttyä ja positiivisesti latautunutta wellness-brändäystä.
KTM Miia Grénmanin tuore tutkimus nostaa wellness-brändäyksen yhdeksi keskeiseksi tulevaisuuden työelämän valttikortiksi. Hänen mukaansa wellness-kulutuksessa on pohjimmiltaan kyse itsensä johtamisesta: se on henkilökohtaiseen muutokseen tähtäävää toimintaa, itsensä kehittämistä sekä omaan että ympäristön hyvinvointiin investoimista.
– Virheettömän vartalon sijaan nykyisin arvostetaan enenevässä määrin hyväkuntoisuutta ja toiminnallisuutta, jotka parantavat yleistä jaksamista ja suorituskykyä, Grénman toteaa.
Hyvinvointi kilpailuetuna
Tutkimuksessa hyvinvointi nähdään kokonaisvaltaisena ja positiivisena pyrkimyksenä terveelliseen elämään, jossa ihanneminän saavuttamiseksi pyritään optimaaliseen terveyteen, yksilövastuuseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Hyvinvoinnista on tullut tärkein henkilökohtainen kilpailuetu.
– Wellness-brändäyksessä on kyse optimaalisen ja tasapainoisen itsen rakentamisesta ja sen viestimisestä muille, Grénman täsmentää.
– Wellness-kulutuksessa on viime vuosien aikana siirrytty yhä enemmän immateriaaliseen itsensä kehittämiseen, mikä heijastuu muun muassa erilaisten palveluiden lisääntyvänä käyttönä. Perinteisten wellness-sektoreiden, kuten kauneudenhoidon, terveellisen ruuan ja liikunnan rinnalle ovat nousseet myös vahvemmin elinympäristöä parantavat asumisratkaisut, vapaa-ajan virkistysalueet, hyvinvointimatkailu ja kokonaisvaltainen työhyvinvointi, Grénman sanoo.
Uusia markkinoita, yrityksiä ja wellness-brändejä
Hyvinvointibuumi näkyy myös mm. personal treinereiden määrän hurjana kasvuna. Taloustutkimuksen selvitykseen (10/2017) vastanneista kolmasosa oli valmis käyttämään pt-palveluihin 50–150 euroa kuukaudessa. Alan markkinapotentiaalin arvioidaan olevan vähintään 0,5-1,5 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi ala luo kasvua uusille toimialoille, kun työterveyshuolto, perusterveydenhuolto, apteekkiala, urheilukaupat sekä vakuutus- ja eläkevakuutusyhtiöt ovat myös ottaneet personal trainingin osaksi liiketoimintaansa.
Koko wellness-kulutus ja -elämäntyyli ja sen ympärille muodostuneet markkinat, teknologiat ja palvelut ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Vaikka markkina on suhteellisen nuori, kasvaa sen arvo 6 prosentin vuosivauhdilla ja globaali markkina-arvo vuonna 2017 oli yli 4 biljoonaa USD.
Hyvinvointi on otettu vakavasti mukaan myös poliittiseen keskusteluun, sillä mitä vahvemmin yksilöt sitoutuvat oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitäjiksi, sitä enemmän koko yhteiskunta hyötyy siitä vähentyneinä sairauskuluina.
Digi-innovaatiot luovat seksikkyyttä
Digitalisaation myötä erilaiset wellness-teknologiat, kuten älypuhelimet, rannekkeet ja sormukset, ovat tulleet tavallisten kuluttajien saataville ja synnyttäneet maailmanlaajuisen biohakkerointi-ilmiön, jossa jatkuvalla itsensä mittaamisella pyritään parempaan terveyteen ja suorituskykyyn liikunnan, levon ja ravinnon avulla.
– Tasapainon löytämisestä on tullut uusi statusarvo. Tämä näkyy esimerkiksi unen merkityksen uudenlaisena arvostuksena. Uni on myös brändätty wellness-tuotteiksi ja palveluiksi. Tämän hetken trendinä on yksilöllinen unen laadun ja määrän mittaaminen erilaisia wellness-teknologioita hyödyntämällä, Grénman summaa.
Kun suomalaisen Ouran älysormus vilahti prinssi Harryn sormessa viime vuoden lopulla, tuli unen mittaamisesta viimeistään trendikästä ja oululainen yritys nousi hetkessä koko maailman tietoisuuteen.
Alati digitalisoituva maailma, teknologiset innovaatiot ja uudet markkinoille astuvat kuluttajaryhmät, etenkin ensimmäinen täysin diginatiivi Z-sukupolvi, rakentaa varmasti uusia kiehtovia brändejä hyvinvoinnin ympärille. Tällaisia brändinrakentajia löytyy myös Blinkiltä.
PS. Me täällä Blinkissä olemme onneksi aallonharjalla, sillä työntekijöiden hyvinvoinnista huolehditaan mm. liikuntaseteleiden, erilaisten liikuntatempauksien ja Heltin terveyspalveluiden muodossa.
——————
Lähteet:
Miia Grénmanin väitöskirja on ensimmäinen suomalainen markkinoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus, joka tarkastelee wellness-ilmiötä kulutuksen ja brändäyksen viitekehyksessä. Väitöskirja tarkastettiin 15.3.2019.
In quest of optimal self. Wellness consumption and lifestyle – A superficial marketing fad or a powerful means for transforming and branding oneself?
https://www.utupub.fi/handle/10024/146824
https://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutisia/personal-trainerin-palveluille-on-tarvetta.html
Satu Bredenberg
Satu on luova ja kokeilunhaluinen Art Director, jolla on kokemuksen tuomaa laajaa näkemystä ja rohkeutta löytää uudenlaisia ratkaisuja.
